Boliden Kokkolassa innostetaan innovointiin

Innovointi kumpuaa ideoista, ajatuksista ja ehdotuksista, jotka parhaimmillaan johtavat uudenlaisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin. Boliden Kokkola on jatkuvasti toimintaansa kehittävä maailmanluokan sinkkitehdas, jossa innovointi on osa jokaisen 560 työntekijän arkea.

"Yrityksessä käyttöönotettavan innovaation ei tarvitse muuttaa kaikkea. Se voi olla pieni arjen työn helpottaja tai esimerkiksi turvallisuutta parantava tekijä. Toisaalta innovaatiot voivat johtaa isoihin teknologisiin parannuksiin tuotantoprosesseissa", sanoo pasuton ja rikkihappotehtaan päällikkö Jorma Harju.

Innovointi on myös oppimista ja siten keskeinen osa oppivan organisaation arjen toimintaa.

"Toki innovaatioiden avulla asioita pyritään tekemään fiksummin, tehokkaammin, edullisemmin tai jopa hauskemmin, mutta ennen kaikkea innovaatiosta opitaan jotain uutta", sanoo Vaasan yliopiston tutkijatohtori Maria Pajuoja.

Tehdasympäristössäkään innovointi ei rajoitu tuotantoprosessien kehittämiseen ja teknisiin parannuksiin, vaan katseet suunnataan myös työyhteisön hyvinvointiin.

"Innovaatiot voivat edistää työyhteisön sosiaalisen ympäristön kehittämistä. Työilmapiirin parantaminen voi näkyä työmotivaation ja työtehon kasvuna, pienempänä vaihtuvuutena ja sairauspoissaolojen vähentymisenä", sanoo Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professori Tomi J. Kallio, jonka professuuri sijoittuu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen.

Boliden Kokkolan aktiivinen yhteistyö Vaasan yliopiston ja yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa mahdollistaa yrityksen toimintatapojen ja -mallien jatkuvan kehittämisen.

Turvallisessa ilmapiirissä uskalletaan haastaa totuttuja tapoja

Keskeistä innovaatioiden syntymiselle on hyvä ja psykologisesti turvallinen työkulttuuri, jonka rakentamiseen ja vahvistamiseen Bolidenillä panostetaan vahvasti.

"Haluamme, että työyhteisössä uskalletaan käydä keskustelua, jossa ihmiset pääsevät perustelemaan omia näkemyksiään. Tuomme esille, että on turvallista olla eri mieltä ja haastaa muita rakentavassa hengessä. Olemme vahvistaneet sekä esimiestaitoja että työkaveruustaitoja, jotta osaamme käydä hyvää ja toisia ihmisiä kunnioittavaa keskustelua", sanoo sinkkitehtaan osaamisen kehittämispäällikkö, tällä hetkellä konsernitehtävissä työskentelevä Annele Heikkilä.

"On tärkeää, että ihmiset voivat omassa työssään kertoa ideoitaan tai ehdotta asioita ilman pelkoa teilatuksi tulemisesta. Olen myös nähnyt toisenlaisia organisaatioita, joissa vallitsee ajatus siitä, että aina tänne tulee uusia märkäkorvia täynnä ajatuksia, mutta oppivat kyllä ajan myötä olemaan hiljaa. Tällainen ilmapiiri tappaa luovuuden", kertoo Kallio.

Yksittäisen työntekijän innovoinnin taustalla on usein halu helpottaa omaa ja tiimikavereiden työtä etsimällä työtapoihin uusia ratkaisuja.

"Yksilön kohdalla kipinä innovointiin lähtee usein halusta olla mukana vaikuttamassa kehitykseen ja saada positiivista pöhinää oman tiimin työn ympärille. Toki ehdotukset ja niiden hyödyt täytyy osata perustella yrityksen näkökulmasta", Pajuoja tähdentää.

Vastaavasti isoissa kehityshankkeissa, joissa haetaan ratkaisuja esimerkiksi tuotantoprosessien raaka-aineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja metallien talteenottoon, tavoitellaan hyötyjä koko yrityksen tasolla sen tuotannon tehostamiseksi.

Opettelun kautta onnistumisiin

Jorma Harju on työssään Bolidenilla ollut osana organisaatiomuutoksia, joiden avulla työntekijöitä on lähdetty osallistamaan toimintaan ja kannustamaan ideoidensa ja ajatustensa esittämiseen. Osallistamisen kaveriksi on tarvittu osallistumista.

"Aluksi kaikki oli kömpelöä, sillä toimimme hyvin perinteisellä teollisuudenalalla. Tarvittiin aikaa, että ihmiset uskalsivat lähteä tekemään esityksiä. Mutta kun saimme aikaan alun pieniä onnistumisia ja hyväolon tunteita omista vaikutusmahdollisuuksista, ne alkoivat ruokkia toinen toistaan", Harju kertoo.

Ihmiset haluavat tulla kuulluksi omaa työyhteisöään ja arjen työtä koskevissa asioissa. Tähän kuuluu olennaisesti palautteen antaminen ja saaminen. Ja jos ideoita ei viedä eteenpäin, sekin pitää saada kuulla.

Kahviautomaattikohtaamisista syntyy kipinöitä

Koronapandemia muutti lyhyessä ajassa monen yrityksen toiminnan reunaehtoja ja pakotti pikaisiin muutoksiin työnteon tavoissa ja järjestelyissä.

"Korona on hyvä esimerkki hyvinkin radikaalien innovaatioiden synnystä, kun toiminnalle asetetaan yhtäkkiä ulkopuolelta todella tiukkoja rajoitteita. Etätyöhön perustuvat uudet toimintatavat ja työkalut löytyivät kahdessa kuukaudessa. Ilman koronaa tällaista radikaalia muutosta olisi tuskin tapahtunut edes 20 vuodessa", Kallio toteaa.

Etätyö on tuonut haasteita arkityön päivittäiselle innovoinnille, kun satunnaisia kohtaamisia korvataan Teams-tapaamisten virralla. Etätöissä verkostot kapenevat.

"Myös tieteelliset tutkimukset kertovat, että innovaatioiden kannalta otollisia paikkoja ovat työpaikkojen kahviautomaatit ja kopiokoneet, jossa eri osastojen ihmiset törmäävät toisiinsa ja alkavat vaihtaa kuulumisiaan ja ajatuksiaan", Kallio tähdentää.

Sama pätee erilaisiin henkilöstöpalavereihin, joiden päätteeksi jäädään juttelemaan itselle aiemmin tuntemattomien ihmisten kanssa. Vastaavat etäpalaverit kutistuvat helposti pelkän sisällön levittämiseen.

"Uusia ajatuksia syntyy silloin, kun on sijaa ajatella ja nojailla vähän oman työpiirinsä ulkopuolelle. Tällöin syntyy kipinöitä, jotka voivat ajan kanssa johtaa johonkin suurempaan", Harju sanoo.

Reunaehdotkaan eivät ole kiveen hakattuja

Turvallisen ilmapiirin ohella hyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat edellytyksiä sille, että ideat alkavat kumpuamaan arjen työn lomassa.

"Innovaatioita ei johdeta ylhäältä käsin. Esihenkilöiltä innovaatioille otollisen ilmapiirin luominen edellyttää tilan ja mahdollisuuksien antamista sekä luottamusta ja uskoa omaan tiimiin", Heikkilä sanoo.

Monesti uudistuksille ja sopiville ratkaisuille on paljon reunaehtoja, joista osa voi olla hyvinkin tiukkoja.

"Reunaehtoja tarvitaan, mutta niitä pitää voida myös kyseenalaistaa. Joskus asioita voi myös katsoa kauempaa: voitaisiinko tätä lähteä tekemään alusta asti aivan uudella tavalla? Tällainen ei ole jokapäiväistä työtä, mutta joskus siihenkin olisi hyvä olla mahdollisuus", Pajuoja toteaa.

Teksti: Marjukka Puolakka