Metallinjalostaja vihreän siirtymän kärkiryhmässä

Päästöihin on pureuduttu jo vuosien ajan myös Bolidenissa, joka on yksi Suomen ja Euroopan suurimmista kaivos- ja sulattoyhtiöistä. Yhtiö tuottaa muun muassa sinkkiä, kuparia, lyijyä, nikkeliä, kultaa ja hopeaa. Suomessa yhtiö jalostaa sinkkiä Boliden Kokkolassa, kuparia ja nikkeliä Boliden Harjavallassa sekä louhii malmeja Boliden Kevitsan monimetallikaivoksella. 

Bolidenin tavoitteena on leikata hiilidioksidipäästöistä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla yhtiön koko tuotanto muuttuu vähähiiliseksi. Tällä hetkellä Bolidenin kehittämien, toimialan keskiarvoa selvästi vähähiilisempien kupari- ja sinkkilaatujen osuus tuotannosta on vajaa neljännes. 

Kokkolassa sinkin valmistus on käytännössä jo nyt vähäpäästöistä, sillä tehtaan CO2-päästöt koostuvat lähes täysin käytetyn sähköenergian tuotannosta. 

Bolidenin teknologiapäällikkö Miika Forsbergin mukaan yhtiöllä on todella merkittävä rooli vihreässä siirtymässä. Sen vähähiilisiä metalleja tarvitaan muun muassa aurinko- ja tuulivoimaloiden sekä sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisessa, sähköautoissa sekä niiden latausinfrassa, paristoissa, akuissa sekä mitä moninaisimmissa metallituotteissa ja rakenteissa.

– Tätä kautta myös omalle työlle on tullut aivan uusi merkitys. Olemme tienraivaajia, jotka pelastavat maailmaa konkreettisesti tonni kerrallaan, Forsberg tiivistää.

Tavoite päästöjen jatkuvasta alentamisesta pakottaa tehostamaan tuotantoprosesseja ja miettimään myös tuotannon sivuvirtojen entistä tarkempaa hyödyntämistä. Samalla luonnollisesti vähennetään materiaalihukkaa ja säästetään niukentuvia luonnonvaroja.

– Parhaimmat ja puhtaimmat malmivarannot on pitkälti jo louhittu ja tänä päivänä johtoajatuksena on jalostaa vähemmästä enemmän. Siksi teemme joka päivä kehitystyötä, jotta tuotantoprosesseista saataisiin entistä energia- ja resurssitehokkaampia sekä ympäristöystävällisempiä, Forsberg valaisee.

Ja kuten vanha sanonta muistuttaa, ruokahalu kasvaa tässäkin kohtaa syödessä.

– Olemme onnistuneet aiemmissa päästövähennyksissä erittäin hyvin, joten miksi antaisimme jatkossakaan periksi, Forsberg lisää.

Automaatio ja digitalisaatio ovat viime vuosina muokanneet monien toimialojen ja myös metalliteollisuuden tuotantoprosesseja. Valtaosa modernin tehtaan työtehtävistä on valvontaa, ennakoivaa kunnossapitoa tai prosessien kehitystyötä digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Mielikuvat nokisista työmiehistä sulattojen äärellä istuvat silti edelleen tiukassa, ja tämän tunnistaa myös digimetallurgi Jani Jansson.

Hänen työsarkanaan on miettiä, kuinka tuotannossa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän digitalisaatiota, automaatiota, dataa ja erilaisia digityökaluja.

– Vihreän siirtymän ja päästötavoitteiden myötä meilläkin tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista. Metallurgian ja metallinjalostuksen perusteet on hyvä ymmärtää, mutta tarvetta on esimerkiksi prosessinohjauksesta, kunnossapidosta sekä tuotannon tukitoiminnoista ja ohjelmistokehityksestä kokemusta omaaville, Jansson toteaa.

Forsberg korostaa myös itse työn muuttuneen entistä ennakoivampaan ja samalla itsenäisempään suuntaan. Tuotantoprosesseja optimoidaan ja tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset häiriötekijät saataisiin taklattua jo ennakolta.

– Vihreässä siirtymässä meillä metallinjalostajilla on käsissämme iso, mutta samalla palkitseva haaste. Entistä kompleksisemmista ja epäpuhtaammista raaka-aineista pitäisi jalostaa aiempaa puhtaampia tuotteita minimaalisin päästöin. Se vaatii tekijöiltä aiempaa laaja-alaisempaa osaamista, mutta myös halua oppia ja omaksua uusia asioita ja työtapoja, Forsberg summaa.